Ampumahiihtomaailmalle Suomen Kaisa Mäkäräinen oli monta vuotta tuttu sijoilta 15-30, parhaimmillaankin vain juuri ja juuri kymmenen joukosta. Hänen suorituksensa eivät olleet hätkähdyttäviä siinä missä varsinkin norjalaisten ja ruotsalaisten, mutta silti hän oli maamme ylpeys lajissaan. Juuri päättynyt kausi 2010-11 nosti Mäkäräisen maailmanmaineen valokeilaan heittämällä. Jo ensimmäiset kisat alkutalven Östersundissa kertoivat, että käsillä on takuuvarmasti naisen uran ansiokkain kausi. Mutta kukapa siitä huolimatta tiesi, mitä tämän palkintokaappi saisikaan sisuksiinsa. Ainakaan minä en.
Virstanpylväs yksi: Kaisa Mäkäräinen ampuu maailmancupkauden avauksessa Ruotsin Östersundissa itsensä pikakilpailun osakilpailuvoittajaksi ja ottaa cupissa kättelyssä kärkipaikan. Samalla hänestä tulee ensimmäinen suomalaisnainen, joka koskaan on pystynyt ampumahiihtokilpailun voittoon. Virstanpylväs kaksi: Kaisa vie ensimmäistä kertaa urallaan takaa-ajon voiton niin ikään Östersundin starteissa. Voitto pitää häntä yhä tiukemmin kiinni maailmancupin ykkösenä. Virstanpylväs kolme: Hanti-Mansijskin MM-kilpailuissa maaliskuussa Mäkäräinen saalistaa ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihtäjättärenä mitalin, kun on pikakilpailun hopealla. Hän häviää vain Saksan Magdalena Neunerille. Virstanpylväs neljä: Kaisa nousee MM-kisojen takaa-ajon maailmanmestariksi mielettömällä suoritukselle ja tekee unelmasta totta. Hän nousee samalla yhdeksi Hanti-Mansijskin kuningattarista. Virstanpylväs viisi: Kaisa Mäkäräinen varmistaa Holmenkollenissa 19. maaliskuuta käydyn takaa-ajokisan neljännellä sijalla takaa-ajocupin voiton ja näin historian ensimmäisen ampumahiihdon kristallipallon Suomeen. Ja virstanpylväs kuusi: Mäkäräisen toinen kristallipallo varmistuu Holmenkollenin kauden finaalikisassa 20. maaliskuuta 2011. Ensimmäisenä suomalaisena hän vie nimiinsä maailmancupin kokonaisvoiton. Valtavan loikan 27-28-vuotiaana ottanut nainen on väsynyt, mutta yhtä kaikki hän on nyt tehnyt sen.
Ainakin omissa pöytäkirjoissani Kaisa Mäkäräinen otti jo kiinnityksen Vuoden urheilija -tunnustukseen. Oli miten oli, ristijärveläinen on mainio esimerkki siitä, mitä huipulle pääsemiseen urheilussa vaaditaan. Hän on aina ollut kohtuullinen ampuja, mutta kesätauolla vuonna 2010 Mäkäräinen kehitti fysiikkaansa ja hiihtoaan ankaralla harjoittelulla, mikä tuottikin tulosta. Mielestäni tämän talven menestys kumpuaa juuri siitä, mitä ennen kautta tapahtui, eikä niinkään itse kauden tapahtumista. Vaikka muuten lumilajit olivat jokseenkin pettymys, onneksi meillä on edes yksi.
(Katso, kun Mäkäräinen kertoo tunnelmansa maailmancupin voitosta: http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit/uutiset.shtml/2011/03/1297580?ampumahiihto)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti