Hurja riemun huuto, katse tiukasti television kuvaruudussa. Huuto vaihtuu pettymyksen karjaisuun. Kädet pään päälle, ja korviin tulvii selostajan parkuminen. Ville Larinto makaa Garmisch-Partenkirchenin mäkimontussa raajat levällään. Vain hetkeä myöhemmin Matti Hautamäki liirailee knock out -pariaan heikommin vain 122 metriin ja tuomitaan ulos toiselta kierrokselta. Pettymys laskeutuu suurten odotusten tilalle olohuoneeseen. Näihin lauseisiin kiteytyy mainiosti legendaarisen uudenvuoden kilpailun tunnelma vuonna 2011. Sekava.
Garmischin kisa näytti pitkään sujuvan kuin sen arvolla sopiikin. Kierroksen puoliväli oli kriittinen hetki, jolloin kilpailun johdolla olisi pitänyt hälytyskellot kilkattaa. Sitten mentiinkin jo siihen, että Larinto konttaa ylipitkän hyppynsä, jolloin peli on menetetty. Tuulien pyöriminen vaikutti lopulta niin oleellisesti hyppyihin ja sijoituksiin, että se vähän latisti tunnelmia. Vähän. Mutta omasta mielestäni tilanteessa on vähän vaikea syytellä yhtään ketään ja varsinkin vatvoa tapahtumia jälkikäteen. Itävallan mäkijoukkueen päävalmentajan tutut manailut päällikkö Walter Hoferille ja ties kenelle eivät auttaneet mitään. Oikeastaan, koko päivä kannattaa suosiolla siirtää unholaan.
Kilpailun menestyjillä kaikki kunnia onnistumisestaan, he ansaitsivat ja ehdottomasti voittivat paikkansa tulosliuskan kärjessä. Simon Ammann, kiistatta kierroksen kaunein hyppy. Pavel Karelin, vihdoin uutta venäläistä menestystä niittänyt mäkimies, taisteli vahvall fysiikallaan ansiokkaasti. Suomalaiset Janne Ahonen ja Anssi Koivuranta, saivat apua tuulenvireiltä mutta tuurilla ei mäkihypyssä oteta sijoja viisi ja kuusi. Kun tarkastellaan taas Morgensternin, Larinnon, Hautamäen ja Koflerin sijoituksia, he olisivat kaikki ansainneet jotain ihan muuta.
Huomenna mäkiviikko suuntaa Innsbruckin puolelle. Arvioni mukaan maanantain osakilpailu on pieni ongelma Itävallan miehistölle. Syyt: Garmisch-Partenkirchen oli vaikea ja kohtalokas joka ukolle, ja - kaikkihan sen tietävät - itävaltalaisfanit vaativat vähintään kuuta taivaalta vuodesta toiseen bergisel-mäestä. Simon Ammann saattaa olla yllättävänkin lähellä viedä koko kiertue nimiinsä, eikä saa unohtaa Hautamasaa ja Malyszin Adamia.
(Katso Villen kohtalokas kaatuminen: http://www.youtube.com/watch?v=qJVeAQcXDvs)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti